Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimot ovat valtimoverisuonia, jotka haarautuvat aortasta ja kuljettavat hapekasta verta sydänlihakseen itseensä.
Sepelvaltimotauti tarkoittaa sairautta, jossa nämä valtimohaarat ovat sairastuneet tai vaurioituneet. Yleensä valtimosairaus johtuu kolesterolin kertymisestä valtimoiden seinämien sisälle. Vuosien kuluessa kasvava kolesterolikertymä alkaa ahtauttaa suonta. Verenvirtaus ahtautuvassa suonessa heikkenee ja kun suoni on kaventunut riittävästi, alkaa sydänlihas kärsiä ajoittain hapenpuutteesta. Sydänlihaksen hapenpuute voi tuottaa mm. rintakipua ja hengenahdistusta. Suoni voi tukkeutua äkisti kokonaan ja aiheuttaa sydäninfarktin, jossa ilman verta jäävä osa sydänlihaksesta menee kuolioon.
Oireet
Sepelvaltimotauti kehittyy vuosikymmeniä oireettomana. Suonten ahtaumien edelleen kaventuessa oireita alkaa ilmetä silloin, kun sydämen hapenkulutus kasvaa ja verenvirtaus ahtaumien läpi käy riittämättömäksi. Hapenkulutus lisääntyy sykkeen kohotessa eli fyysisen rasituksen tai tunnekuohun yhteydessä. Silloin hapenpuute saattaa tuottaa:
- painon tunnetta rintakehällä ”kuin joku istuisi rinnan päällä”
- hengenahdistusta
- ylenpalttista uupumusta rasituksessa
Oire väistyy yleensä rasituksen keskeyttämällä parissa minuutissa. Jos oire ei häviä muutamassa minuutissa, voi kyseessä olla sydäninfarkti. Tyypillisenä ilmetessään infarkti aiheuttaa voimakkaan puristavan rintakivun, joka voi säteillä hartiaseutuun tai olkavarteen ja usein oireisiin liittyy myös hengenahdistusta. Jos epäilet sydäninfarktia, soita heti hätänumeroon 112.
Sepelvaltimotaudin ja infarktin oireet voivat naisilla olla miehiä useammin epätyypillisiä, kuten leukaperissä tuntuva kipu, pahoinvointi tai ylävatsakipu. Infarkti voi olla myös oireeton tai aiheuttaa rytmihäiriön seurauksena äkkikuoleman ilman edeltäviä oireita. Jos henkilö ei rasita itseään lainkaan tai hyvin vähän, voi pitkälle edennytkin sepelvaltimotauti olla oireeton, koska sydämen hapen tarve säilyy vähäisenä, ja vähäinenkin verenvirtaus ahtaassa suonessa riittää.
Syyt
Sepelvaltimotauti alkaa suonen sisäpinnnan vaurioitumisesta. Syitä ovat mm.
- diabetes
- tupakointi
- korkea verenpaine
- korkea veren kolesteroli
- vähäinen liikunta
Suonen sisäseinän vaurioituneeseen kohtaan alkaa kertyä kolesterolista koostuvaa rasvaplakkia. Tätä vuosia tai vuosikymmeniä kestävää sairautta kutsutaan ateroskleroosiksi. Jos suonen sisätilaan pullistavan ateroomaplakin peittävä pinta repeää verivirtaan, muodostuu haavapinta, johon syntyy äkkiä suonen tukkiva verihyytymä ja seurauksena on sydäninfarkti.
Riskitekijät
Sepelvaltimotaudin kehittymistä edistäviä riskitekijöitä ovat mm.:
- ikä – mitä vanhemmaksi eletään, sitä pidempään on valtimoilla aikaa ahtautua
- tupakointi
- diabetes
- korkea verenpaine
- sukuhistoria – riski on erityisesti suurentunut niillä, joiden lähisukulaisella on todettu sepelvaltimotauti varhaisella keski-iällä. Suurin riski on henkilöllä, jonka veljellä tai isällä on todettu sepelvaltimotauti alle 55 –vuotiaana tai äidillä tai sisarella alle 65 –vuotiaana
- korkea kolesteroli – korkea LDL –kolesteroli kiihdyttää valtimoiden ahtautumista. Myös matala HDL-kolesteroli voi vaikuttaa sairautta edistävästi
- liikunnan vähyys liittyy itsessään sepelvaltimotaudin kehittymiseen ja useisiin sen riskitekijöihin
- ylipaino – se liittyy moniin muihin riskitekijöihin, kuten verenpaineeseen, uniapneaan ja diabetekseen
- stressi
- epäterveellinen ruokavalio – suola, sokeri ja tyydyttynyt rasva
- sukupuoli – miehillä on naisia suurempi riski mutta naistenkin riski kasvaa menopaussin jälkeen
- veren korkea lipoproteiini A –pitoisuus
- autoimmuunisairaudet, kuten reumataudit
- uniapnea on mahdollinen riskitekijä, mm. verenpainetta kohottaessaan
- matala-asteinen tulehdus on mahdollinen riskitekijä – sitä pitää yllä mm. ylipainoisilla runsas rasvakudoksen määrä
Sepelvaltimotaudin seuraukset
- Rasitusrintakipuoireisto – sydän kärsii hapenpuutetta fyysisen rasituksen aikana aina sykkeen kohotessa. Tällöin liikunnassa ilmenee toistuvaa rintakipua ja hengenahdistusta
- Sydäninfarkti – kansankielellä sydänkohtaus – syntyy suonen sisäpinnassa olevan kolesteroliplakin revetessä verivirtaan ja suonen tukkeutuessa äkisti.
Tällöin osa sydänlihaksesta jää kokonaan ilman verenkiertoa ja menee kuolioon, ellei suonta saada nopeasti auki. Infarktin oireita ovat pitkäkestoisia, enemmän kuin muutaman minuutin jatkuvia. Oireita voivat olla kipu, painon tunne tai puristus keskellä rintakehää; kipu, joka säteilee hartiaan, olkavarteen, selkään, leukaperiin; pahoinvointi, ylävatsakipu, hikoilu, tajunnanmenetys
- Sydämen vajaatoiminta – pitkäkestoinen sydänlihaksen hapenpuute tai sydäninfarktin jälkeen osittain menetetty sydämen pumppauskyky voi johtaa verenkierron riittämättömyyteen, rasitushengenahdistukseen ja alaraajaturvotuksiin
- Rytmihäiriöt – sydämen kärsimä hapenpuute tai infarktin jälkeen sydänlihakseen kehittynyt arpikudos altistaa rytmihäiriöille
Ennaltaehkäisy
Sepelvaltimotautia ja sen etenemistä voi ehkäistä:
- ehkäisemällä aikuistyypin diabetesta: pitämällä kehon painon terveissä lukemissa ja säännöllisellä liikuntaharrastuksella
- huolehtimalla normaalista verenpaineesta (kotimittauksissa ≤120/80 istuessa
mitattuna)
- hoitamalla kohonnutta LDL-kolesterolia tarvittaessa myös lääkkein
- lopettamalla tupakoinnin
- ruokavaliolla, jossa suolan ja tyydyttyneen (maito- ja muiden eläinperäisten) rasvojen määrä on vähäinen ja joka sisältää runsaasti täysjyväviljaa, kasviksia ja hedelmiä
- stressin hallinnalla
Sepelvaltimotaudin tutkimukset
- Lepo-EKG voi kertoa infarktista
- Sydämen ultraäänitutkimus kertoo sydämen pumppauskyvystä ja saattaa kertoa aiemmin sairastetuista infarktivaurioista
- Rasituskokeessa, jossa kuntopyörää polkemalla nostetaan sykettä, tutkitaan EKG:ta seuraamalla, ilmeneekö merkkejä sydänlihaksen hapenpuutteesta. EKG–poikkeavuuksien puuttuminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö potilaalla voi olla sepelvaltimotautia.
- Sydänlihaksen perfuusiokuvaus on tutkimus, jossa rasituskokeen yhteydessä annetaan suoneen radioaktiivinen merkkiaine ja sen jakautumista sydänlihakseen mitataan kehon ulkopuolelta. Tutkimus voi paljastaa, jääkö jokin alue sydänlihaksesta muita osia vähemmälle verenkierrolle.
- Sepelvaltimoiden tietokonetomografialla, jossa varjoaine ruiskutetaan laskimosuoneen, voidaan saada yksityiskohtaista tietoa sepelvaltimoissa olevista kalkkeumista ja kehittymässä olevista ahtaumista, joiden toteaminen mahdollistaa tehokkaan ennaltaehkäisevän hoidon käyttöönoton.
- Sepelvaltimoiden angiografiassa viedään katetri ranne- tai nivusvaltimon kautta sydämen sepelvaltimoiden suille ja niihin ruiskutetaan varjoainetta, jonka kulkua seurataan röntgenläpivalaisussa. Jos tutkimuksessa todetaan merkittävä ahtauma sepelsuonessa, voidaan ahtaumakohtaan ohjata pallokatetri, jolla laajennetaan oireita aiheuttava valtimoahtauma.
Sepelvaltimotaudin rintakipuoireisto
Sepelvaltimotauti voi olla oireeton tai oireinen. Oireinen sepelvaltimotauti voi olla oireiltaan stabiili tai epästabiili.
Stabiilioireinen sepelvaltimotauti tarkoittaa, että henkilö kokee toistuvasti samankaltaisessa rasituksessa rintakipuoireita, jotka kestävät ja väistyvät yhtä nopeasti kuin aiemminkin ja oireisto on säilynyt ennallaan ainakin 2 kuukautta. Nimestään huolimatta sepelvaltimotauti on kuitenkin etenevä sairaus, minkä vuoksi tarvitaan aina niin elintapa- kuin lääkehoitojakin. Jos rintakipuoireisto haittaa työssä, liikuntaharrastuksissa tai arkiaskareissa selviämistä lääkehoidosta huolimatta, voi sepelvaltimoahtauman pallolaajennus tai ohitusleikkaus poistaa oireet.
Epästabiili rintakipuoire tarkoittaa äskettäin alkanutta rintakipuoireistoa tai aiemmasta vaikeutunutta rintakipuoiretta, jossa aiempaa vähäisempi rasitus tuottaa kipua tai sen on aiempaa pitkäkestoisempaa tai se ei väisty välittömästi lepäämällä. Epästabiili rintakipuoire ennakoi sydäninfarktia ja vaatii kiireellistä hoitoa, johon kuuluu lääkehoidon lisäksi sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja tarvittaessa pallolaajennus tai ohitusleikkaus.
Sepelvaltimotaudin hoito
Parhaimpaan hoitotulokseen pyrkivä potilas toteuttaa sydämelle terveellisiä elintapamuutoksia. Näitä ovat:
- tupakoinnin lopettaminen jos vielä tupakoit
- liikunta; jos rasituksessa ilmenee rintakipuoireita, liiku omaan tahtiisi ja pidä tarvittaessa taukoja. Keskustele lääkärin kanssa sopivasta liikunnasta.
- ylipainon vähentäminen. Se keventää sydämen työmäärää, alentaa verenpainetta ja helpottaa liikuntaa oireitta.
- diabeteksen ehkäisy. Diabetes on valtimosairaus, joka kiihdyttää niin sepel- kuin muidenkin valtimoiden ateroskleroosia. Normaalista painosta ja päivittäisestä liikunnasta huolehtimisella voidaan ehkäistä aikuistyypin diabetesta.
- sydänterveellinen ruokavalio: vähän suolaa sisältävä ruokavalio, sokerin ja eläinrasvojen välttäminen (maitorasvat, kuten juustot, rasvainen liha) ja vihannesten, juuresten, kokojyväviljan ja hedelmien suosiminen
- stressin välttäminen voi olla vaikeaa mutta rentoutumiskeinoja on hyvä opetella.
Sepelvaltimotaudin lääkehoito
Lääkehoidolla pyritään ehkäisemään sepelvaltimoahtaumien pahenemista sekä pienentämään sydäninfarktin riskiä. Oireisille potilaille voidaan määrätä myös oireita vähentäviä lääkkeitä:
- Asetosalisyylihappo (asperiini) estää verihiutaleiden sakkautumista ja veritulppien muodostumista
- Statiinit alentavat veren kolesterolipitoisuutta vähentämällä kolesterolin synteesiä elimistössä. Ne ovat avainasemassa pyrittäessä ehkäisemään sepelvaltimotaudin etenemistä. Niillä on myös muita infarktiriskiä vähentäviä vaikutuksia. Jos sepelvaltimotauti on todettu, ei ruokavaliohoito korvaa kolesterolia alentavaa lääkehoitoa. Jos statiinilääkkeet eivät sovi käytettäväksi, on kolesterolin alentamiseksi käytettävissä myös muita lääkevaihtoehtoja.
- Beetasalpaajat ovat sepelvaltimotaudin, verenpainetaudin ja rytmihäiriöiden hoitoon käytettäviä lääkkeitä, jotka vähentävät sydämen työmäärää, hapenkulutusta
ja siten rasituksessa ilmaantuvia rintakipuja
- ACE-estäjät ja AT2-salpaajat ovat verenpaine- ja sydämen vajaatoimintalääkkeitä. Kohonneen verenpaineen hoito on osa sepelvaltimotaudin hoitoa. Lisäksi eräiden
ryhmän lääkkeiden on osoitettu pienentävän sepelvaltimotaudissa infarkti- ja aivoinfarktiriskiä ja kuolleisuutta.
- Nitraatit: kielenalusnitro tai nitrosuihke sekä pitkävaikutteiset nitraatit lievittävät rintakipuoireita mutta eivät hoida itse sepelvaltimotautia
- Kalsiumsalpaajat ovat verisuonia laajentavia lääkkeitä, joita käytetään verenpainelääkkeinä. Ne voivat vähentää rintakipuoireita. Jos sepelsuonissa
ilmenee supistelutaipumusta (Prinzmetallin angina), käytetään kalsiumsalpaajalääkkeitä supistelutaipumuksen ehkäisemiseen
Sepelvaltimotaudin toimenpidehoidot
Jos sepelvaltimon ahtauma aiheuttaa rajoittavia rintakipuoireita lääkehoidosta huolimatta tai rintakipuoireisto on nopeasti kiristynyt, voidaan varjoainekuvauksen löydöksen perusteella harkita ahtaumakohdan laajentamista suonen sisältä käsin. Tällöin ranne- tai nivusvaltimon kautta viedään sepelsuonen ahtauman sisälle pallokatetri, joka laajentaa kaventumakohdan ja parantaa veren virtausta ahtauman läpi.
Yleensä laajennettu kohta suonessa tuetaan verkkoputkella uudelleen kaventumisen ehkäisemiseksi. Toipuminen on nopeaa.
Mikäli useissa sepelvaltimoiden haaroissa on merkittäviä ahtaumia, voidaan sydämen hapensaannin parantamiseksi tarvita ohitusleikkausta. Siinä sepelvaltimoiden ahtaumien ohi tuodaan uusia reittejä pitkin verta käyttäen valtimo- ja laskimosiirteitä. Leikkauksen jälkeen tarvitaan tavallisesti noin viikon sairaalahoitoa.