Eteisvärinän katetriablaatiohoito
Kenelle katetriablaatio?
Katetriablaatiotoimenpiteellä on mahdollista estää eteisvärinän uusitumista. Toimenpiteen tarkoitus on vähentää potilaan oireita ja joissakin tapauksissa ehkäistä sydämen vajaatoimintaa. Toimenpide voi tulla kysymykseen silloin, kun eteisvärinä aiheuttaa päivittäisessä elämässä hankalia oireita lääkehoidosta huolimatta tai lääkehoitoa ei voida käyttää. Joskus toimenpiteeseen voidaan ryhtyä ensisijaisenakin hoitona.
Jos vasen eteinen on suuri, 50 mm tai enemmän, tai eteisvärinä on jatkunut yhtäjaksoisesti jo pitkiä aikoja, katetriablaatiotoimenpide ei enää ole aiheellinen. Jos henkilö ei koe eteisvärinästään oireita, ei toimenpiteeseen ole yleensä aihetta.
Miten katetriablaatio toimii?
Katetrien avulla tuotetaan arpivyöhykkeet vasemmassa eteisessä olevien keuhkolaskimoiden suuaukkojen ympärille. Arpilinjat toimivat eristeenä, joka estää keuhkolaskimoiden sisältä tulevien sähköimpulssien kulun eteiskudokseen. Näin keuhkolaskimoista tulevat sähköimpulssit eivät pääse eteisiin käynnistämää eteisvärinää.
Kuinka katetriablaatio toteutetaan?
Toimenpidesalissa esilääkityksen ja nivustaipeiden puuduttamisen jälkeen laskimosuoneen viedään sisäänviejäkanyylit, joiden kautta päästään ohjaamaan katetrit laskimosuonissa sydämen sisälle. Hoitokatetri viedään eteisväliseinän läpi vasempaan eteiseen. Katetrin kärki viedään keuhkolaskimon suuaukolle ja katetrin kärjessä olevalla pallolla jäädytetään keuhkolaskimon suuaukko hetkeksi. Jäätyminen tuottaa kehämäisen arven, joka estää sähkönkulun lävitseen, eivätkä häiriöimpulssit pääse enää keuhkolaskimosta sekoittamaan eteisten sähköistä toimintaa eteisvärinäksi. Kukin keuhkolaskimo käsitellään erikseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kuumennustekniikkaa arpilinjojen tuottamiseen. Nykyisin jäädytysmenetelmä on nopeampana useimmiten ensisijainen tekniikka.
Toimenpidehoidon ennuste
Katetriablaatiotoimenpiteellä voidaan parantaa yhdellä hoitokerralla noin 60%:lla potilaista, joilla eteisvärinä esiintyy kohtauksittaisena. Osa hoidetuista potilaista tarvitsee uusintatoimenpiteen tai kaksi, jolloin parantuneiden osuus nousee yli 80%:n. Jos eteisvärinä on jatkunut 1-2 vuotta, on uusintatoimenpiteiden jälkeenkin tulos n. 70% kansainvälisissä aineistoissa. Osa potilaista joutuu käyttämään rytmihäiriötä ehkäisevää lääkehoitoa toimenpiteestä huolimatta mutta pärjää oireettomampana kuin ennen toimenpidehoitoa. On tärkeää tiedostaa, ettei toimenpidehoitoon ryhtyminen takaa kaikille eteisvärinästä eroon pääsyä.
Toimenpidehoidon komplikaatioriskit
Eteisvärinän katetriablaatiotoimenpiteisiin liittyy harvinaisia mutta merkittäviä komplikaatioriskejä käytetystä toimenpidetekniikasta riippumatta. Näitä ovat mm.:
- nivustaipeen pistokohdan verenpurkauma ja valtimosuonen valepullistuma (aneurysma)
- sydämen ulkoseinän läpäisy ja verenvuoto sydänpussiin, osalla leikkaushoitoa vaativana
- aortan läpäisy, leikkaushoitoa vaativa
- palleahermovaurio
- ruokatorven seinämän läpäisevä vaurio, leikkaushoitoa vaativa
- keuhkolaskimon suuaukon ahtauma
- aivoverenkiertohäiriö
Toimenpiteitä suorittavista erikoissairaanhoidon yksiköistä ainakin TAYS:n Sydänsairaala on julkaissut haittatapahtumatilastojaan sivulla https://www.terveysportti.fi/apps/ltk/article/duo15212/search/katetriablaatio.
Pääseekö katetriablaatiohoidon jälkeen eroon verenohennuslääkityksestä?
Verenohennuslääkitystä jatketaan toimenpiteen jälkeen vähintään sovittuun jälkitarkastukseen asti. Jos potilaalla on aivohalvausriskiä lisääviä tekijöitä ja verenohennuslääkitys oli tarpeen jo ennen ablaatiohoitoon lähettämistä, jatkuu verenohennuslääkitys pysyvänä lääkkeenä riippumatta ablaatiotoimenpiteen tuloksesta.