Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.
Eteisvärinä
Eteisvärinä (=flimmeri, FA, AF, ruots. förmaksflimmer, engl. atrial fibrillation)
 

Eteisvärinä on eräs tavallisimmista sydämen rytmihäiriöistä. Eteisvärinässä sydämen eteiset (joista oikeaan tulee veri laskimoverenkierrosta ylä- ja alaonttolaskimolaskimoa pitkin ja vasempaan eteiseen keuhkoverenkierrosta) eivät supistu normaalisti, vaan värisevät eli tekevät hyvin nopeaa, vähäistä liikettä. Se on seurausta eteisten normaalin, järjestäytyneen sähköisen toiminnan loppumisesta ja korvautumisesta kaoottisesti ja vinhaa vauhtia eteisissä kiertävällä sähkövirralla.

Esimerkki eteisväristä EKG-käyrässä.Esimerkki eteisväristä EKG-käyrässä.

Eteisvärinän oireita ovat levossakin tunnettava tavallista tiheämpi syke, joka on kaiken aikaa lisäksi epäsäännöllinen. Jos pulssia tunnustelee ranteen tai kaulan valtimosta, voi se nopeudeltaan olla 100-150 lyöntiä minuutissa tai jopa nopeampikin. Valtimosta tunnettavat pulssiaallot vaihtelevat jatkuvasti voimakkuudeltaan ja lyöntien väli vaihtelee koko ajan. Tiheäsykkeisyys voi aiheuttaa tykyttelytuntemuksia ja väsymystä. Kaikki eivät kuitenkaan eteisvärinän alkaessa tunne rytmin muutosta lainkaan.  Usein toistuessaan tai pitkään jatkuessaan se voi johtaa aivohalvaukseen, ellei hyytymiltä suojaavaa lääkitystä ole käytössä. Hallitsemattoman tiheä syke voi pitkään jatkuessaan johtaa sydämen vajaatoimintaan. 

 

Eteisvärinä voi olla hetkellinen kohtauksellinen rytmihäiriö tai se voi olla pitkäkestoinen ja pysyvä rytmi. Sen ilmaantuminen on vaihtelevaa: se saattaa kerran ilmettyään uusiutua vasta vuosien kuluttua tai toistua päivittäin monta kertaa päivässä. Eteisvärinä ei ole itsessään vaarallinen rytmihäiriö, vaikka siihen joskus liittyykin komplikaatioita. Se sekoitetaan toisinaan termiin ”kammiovärinä”, jolla ei ole mitään tekemistä eteisvärinän kanssa. Eteisvärinä vaatii kuitenkin usein hoitoa tiheäsykkeisyyden tai aivohalvausriskin vuoksi tai aiheuttaessaan huonoa oloa ja rasituksen siedon heikentymistä.

 

Sykkeen päivittäinen tarkistaminen ranne- tai kaulavaltimon tunnustelulla parantaa mahdollisuuksia havaita eteisvärinä varhaisemmin ja hakeutua tutkimuksiin, kun valtimosyke vaikuttaa tavallisesta poikkeavan epäsäännölliseltä tai nopealta.